Suomessa 80 % tavaroista ja palveluista tuotetaan yrityksissä. Julkisen sektorin osuus on 20 %. Yrityksiä on 370 000. Yritys on taloudenpitäjä, joka muuttaa tuotantopanokset tuotteiksi soveltaen tunnettua teknologiaa. Tuotantopanoksia ovat tuotannontekijät, kuten työ, aineellinen ja henkinen pääoma sekä luonnonvarat. Lisäksi tuotantopanoksia ovat tuotannossa tarvittavat raaka-aineet ja välituotteet. Aineellista pääomaa ovat rakennukset, koneet, laitteet, ohjelmistot ja tietokannat. Henkistä pääomaa on työntekijöiden osaaminen, jota mitataan usein koulutuksella ja kokemuksella. Teknologia on tietoa siitä, miten tuotannontekijöistä saadaan tuotteita, joita kuluttajat käyttävät tarpeidensa tyydyttämiseen tai joita yritykset käyttävät välituotteina muiden tuotteiden valmistukseen.

Ruuan valmistuksessa teknologiaa on valmistusohje eli resepti, joka kuvaa, miten aineksista saadaan maittava ateria. Työtä on se aika, joka ruuan valmistamiseen käytetään. Aineellista pääomaa ovat tarvittavat koneet ja laitteet eli uuni, padat, kattilat ja muut keittiövälineet. Henkistä pääomaa on puolestaan se osaaminen, jota keittiössä tarvitaan. Sitä voi hankkia sekä koulutuksen että käytännön kokemuksen kautta.

Muitakin tuotteita valmistetaan samalla tavoin kuin ruokaa. Kuvio 8 esittää paperin reseptin ja tuotannon kaaviona. Raaka-aineena käytettävästä puusta tehdään ensin massaa irrottamalla puukuidut toisistaan joko mekaanisesti hiomalla tai kemiallisesti liuottamalla. Sen jälkeen massa tasoitetaan, puristetaan ja kuivataan paperiksi paperikoneella. Valmistukseen tarvitaan koneita ja laitteita, kuten hiomakoneita, paperikoneita ja tehdasrakennus. Lisäksi tarvitaan ammattitaitoisia työntekijöitä. Kaikkein tärkein tekijä on kuitenkin idea siitä, miten puusta saadaan paperia, sillä ilman sitä ei koneille tai työntekijöille ole tarvetta.

Paperitehdas kasvattaa bruttokansantuotetta arvonlisäyksen kautta aivan samalla tavoin kuin edellä kuvattu ruokaravintola. Vaikutus lasketaan vähentämällä tuotteiden myynnistä saaduista tuloista valmistukseen käytettyjen raaka-aineiden ja välituotteiden sekä palvelujen arvo. Yksittäistä yritystä koskevat tiedot ovat salassapidettäviä, mutta Tilastokeskuksen julkaisemista kansantalouden tilinpidon luvuista saamme sekä koko kansantaloutta että sen eri toimialoja koskevat tiedot arvonlisäyksestä. Toimiala koostuu samantyyppisiä tavaroita tai palveluja tuottavista yksiköistä. Esimerkiksi teollisia tuotteita valmistavat yritykset muodostavat toimialan nimeltä tehdasteollisuus. Metsäteollisuus on yksi sen alatoimialoista. Paperinvalmistuksen lisäksi siihen luetaan sahatavaran ja puutuotteiden valmistaminen.

Metsäteollisuus on ollut tärkeimpiä toimialojamme ja paperin resepti siten arvokkaimpia ideoitamme, vaikkakaan sitä ei Suomessa keksitty. Toimialan osuus kansantalouden kokonaistuotannon arvosta nousi 1860-luvun 2 %:sta keskimäärin 8 %:iin 1930–1950-luvuilla. Se oli 6 % vielä 2000-luvun alussa, mutta on enää 2,3 %. Metsäteollisuuden tuotannosta peräti 95 % viedään ulkomaille. Viidennes Suomen kaikesta tavaraviennistä on metsäteollisuuden tuotteita.

Metsäteollisuuden osuus kokonaistuotannosta on supistunut paperin heikentyneen kysynnän vuoksi. Digitaalinen media on vähentänyt sanomalehti-, paino- ja kirjoituspaperin tarvetta erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kirjeitä ei enää lähetetä eikä printtilehtiä lueta entiseen tapaan. Paperin kulutus kasvaa yhä Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Sinne ei kuitenkaan kannata kuljettaa täällä valmistettua paperia korkeiden kustannusten vuoksi, vaan edullisempaa on siirtää paperitehtaita. Silloin ne eivät enää kasvata bruttokansantuotetta Suomessa vaan ulkomailla. Bruttokansantuote muodostuu näet maan rajojen sisällä toimivien yritysten arvonlisäyksien summana (ks. liite). Tehtaiden myötä teknologiaa siirtyy maasta toiseen. Tämä antaa teknologiaa käyttöön ottaville maille samanlaisen mahdollisuuden vaurastua kuin mikä Suomellakin on ollut jo 160 vuoden ajan.