Mitä sellaista kasvavalla Kiinalla sitten nykyään on, mitä sillä ei ollut vielä muutama vuosikymmen sitten ja mitä monilla kehittyvillä mailla ei ole vieläkään? Mistä talouskasvu syntyy?

Talouskasvu syntyy ideoista – siitä, että tuotannossa osataan yhdistää raaka-aineita tavalla, joka tekee niistä arvokkaampia kuin raaka-aineet itsessään ovat. Ruuan valmistus on hyvä esimerkki. Ideat ovat reseptejä siitä, miten eri aineksia yhdistämällä saadaan aikaan ateria, joka on maittavampi kuin ainekset erikseen nautittuina. Kun maksat aterian ravintolassa, kasvaa Suomen bruttokansantuote aterian arvon verran. Ravintolassa tästä bruttokansantuotteen kasvusta syntyy summa, joka saadaan vähentämällä aterian arvosta sen valmistamiseen käytettyjen aineksien arvo (ks. liite). Bruttokansantuote kuvaa näin tuotannon aikaansaamaa arvonlisäystä. Mitä parempi resepti, sitä parempaa on ruokakin ja siten myös hyvinvointisi. Sinä asiakkaana päätät ja maksuhalukkuudellasi ilmaiset, mitkä reseptit ovat hyviä.

Talouskasvu on ideoiden eli reseptien lukumäärän kasvua eikä ainoastaan sitä, että jotakin tuotetta valmistetaan entistä enemmän. On arvioitu, että kuluttamistamme tavaroista ja palveluista vain 30 % tunnettiin sata vuotta sitten. 70 % on siten kokonaan uusia. Ensimmäinen pizzeriakin tuli Suomeen vasta 1960-luvun alussa. Koska ideoiden lukumäärälle ei ole olemassa ylärajaa, ei myöskään talouskasvulle ole periaatteessa rajoitteita. Talouskasvua syntyy sekä suuriin tieteellisiin keksintöihin perustuvista että pienistä arkisista innovaatioista.

Alkuaineita tunnetaan maapallolla 118 kappaletta. Niitä voi yhdistää lukemattomilla erilaisella tavoilla, joten ideat eivät maailmasta lopu. Haasteena on löytää niistä arvokkaat. Pronssia osattiin valmistaa yhdistämällä kuparia ja tinaa jo 3 000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Terästä opittiin tekemään raudan ja hiilen yhdisteenä 200-luvulla, mutta teollinen tuote siitä tuli vasta 1800-luvun puolivälissä. Fyysikot keksivät 1980-luvun lopulla ensimmäisen ns. korkean lämpötilan suprajohteen eli aineen, jossa sähkövirta etenee häviöttömästi absoluuttista nollapistettä selvästi korkeammissa lämpötiloissa. Tämä saatiin aikaan yhdistämällä neljää alkuainetta keskenään. Uusia johteita keksitään edelleen (topologinen suprajohde).

Pizzan valmistus on arkisempi innovaatio: kahdesta vaihtoehtoisesta täytteestä ja kahdesta eri mausteesta saadaan kahdeksan erilaista pizzaa, mutta neljästä täytteestä ja viidestä mausteesta jo 128 pizzaa. Kotiinkuljetus lisää vaihtoehtojen määrän 256:een. Pizza kirjataan kansantalouden tilastoissa tavaratuotantoon ja kotiinkuljetus palvelutuotantoon.

Innovaatiolla tarkoitetaan yhteiskunnallisesti tai kaupallisesti uudella tavalla hyödynnettyä tietoa tai osaamista. Tuoteinnovaatiot ovat uusia tuotteita, ja prosessi-innovaatiot ovat uusia tapoja tehdä jo tunnettuja tuotteita. Arvonlisäystä kasvattavat innovaatiot ovat talouskasvun keskeinen lähde. Aivan samalla tavoin kuin ruokareseptejäkin innovaatioita voi kopioida muilta tai kehittää itse. Elintasossa johtavia maita jäljessä olevien kansantalouksien kasvu perustuu suurelta osin muiden jo kehittämien ideoiden hyödyntämiseen. Talouden avaaminen kansainväliselle kaupalle ja muulle vuorovaikutukselle on siksi yksinkertainen keino edistää talouskasvua.

Talouskasvusta käytävässä keskustelussa korostetaan usein luonnonvarojen rajallisuutta ja kasvun epäsuotuisia vaikutuksia. Raaka-aineiden määrä maapallolla on rajallinen, ja tuotannosta voi syntyä saasteita. Luonnonvarojen ehtyminen ja ympäristöongelmat ovat esimerkkejä markkinoiden toimimattomuudesta ja talouspolitiikan epäonnistumisesta, eivätkä ne ole talouskasvun itsessään aiheuttamia (ks. kurssin luku 3). Talouskasvu lisää valintavaihtoehtojen lukumäärää yhteiskunnassa, mikä ei itsessään aiheuta ongelmia. Niitä syntyy vääristä valinnoista.

Talouskasvua koskevassa keskustelussa aliarvioidaan uusien reseptien ja ideoiden synnyttämät kasvumahdollisuudet. On vaikea ymmärtää, kuinka paljon ideoita on vielä keksimättä. Tämä johtuu siitä, että uuden keksinnön myötä ideoiden lukumäärä ei kasva summaperiaatteen mukaan vain yhdellä, vaan tuloperiaatteen mukaan moninkertaisesti. Uusi idea voidaan nimittäin yhdistää jo tunnettujen ideoiden kanssa. Esimerkiksi liittämällä nykyaikaista tietotekniikkaa jo yli sata vuotta sitten keksittyyn autoon on luotu kokonaan uusi idea itseohjautuvasta autosta. Sen arvellaan mullistavan liikenteen lähivuosikymmeninä.

Taloustieteessä tavaroiden ja palvelujen tuottamista koskevia ideoita kutsutaan teknologiaksi. Se on tietoa siitä, miten raaka-aineista saadaan hyödykkeitä, joita kuluttajat käyttävät tarpeidensa tyydyttämiseen. Suomen taloushistoriassa puun jalostamisen ja malmien rikastamisen teknologiat ovat olleet erityisen tärkeitä. Teknologialla ei kuitenkaan tarkoiteta pelkästään tavaroiden valmistamiseen ja palvelujen tuottamiseen liittyvää tietoa, vaan teknologiaa tarvitaan koko arvoketjussa raaka-aineista lopputuotteiden kulutukseen.

Taloustiede kertoo talouskasvun syntyvän uusista ideoista eli teknologian kehityksestä. Taloushistoria puolestaan opettaa, että teknologista kehitystä on monenlaista, eivätkä kaikki innovaatiot vaikuta yhtä paljon talouskasvuun. Yleiskäyttöiset teknologiat ovat muita tärkeämpiä. Ne vaikuttavat sekä kotitalouksien elämään että yritysten toimintaan, kehittyvät ja halventuvat ajan mittaan ja luovat uusia tavaroita, palveluja ja toimintatapoja. Höyryvoima, sähkövoima sekä tieto- ja viestintäteknologia ovat tästä esimerkkejä. Uusia tuotteita ja toimintatapoja luodessaan teknologinen kehitys synnyttää uusia ammatteja ja työpaikkoja, mutta tuhoaa samalla vanhoja – siis aiheuttaa luvussa 2 luovaksi tuhoksi kutsutun ilmiön.

Talouskasvu sai alkunsa höyryvoiman hyödyntämiseen perustuneesta ensimmäisestä teollisesta vallankumouksesta 1700-luvun lopulla. Sitä jatkoi 1800-luvun lopulla alkanut toinen teollinen vallankumous, joka perustui sähkön ja polttomoottorin hyödyntämiseen koneiden ja laitteiden käyttövoiman lähteenä. Höyry- ja sähkövoima koneellistivat sekä maatalouden että teollisen tuotannon ja saivat aikaan ennenkokemattoman tuottavuuden kasvun. Tuottavuudella tarkoitetaan tuotannon määrää työpanosta – työtuntia tai työntekijää – kohti.

James Watt keksi höyrykoneen vuonna 1775, minkä jälkeen Ison-Britannian vuotuinen maataloustuotanto kaksinkertaistui, ja teollisten tavaroiden, kuten tekstiilien valmistus 12-kertaistui sadassa vuodessa. Tämän seurauksena bruttokansantuotteen määrä asukasta kohti kaksinkertaistui samassa ajassa, vaikka väkiluku nousi kolminkertaiseksi.

Isosta-Britanniasta liikkeelle lähtenyt talouskasvu levisi pian muualle läntiseen Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Yhdysvallat saavutti ja ohitti Britannian asukasta kohti lasketun bruttokansantuotteen jo 1910-luvulla ja Ruotsi 1950-luvulla. Suomi teollistui 30–40 vuotta muuta Länsi-Eurooppaa jäljessä, mutta kuroi elintasoeron umpeen 1990-luvulle tultaessa (kuvio 3).

Viime vuosikymmenet kasvua on vienyt eteenpäin kolmas teollinen vallankumous, jonka taustalla on tieto- ja viestintäteknologian nopea kehitys. Tietokone keksittiin jo 1940-luvulla, mutta henkilökohtaiset tietokoneet saatiin vasta 1980-luvulla. Älypuhelimet tulivat markkinoille 2000-luvun alussa. 1990-luvun puolivälissä kaupallistettua internetiä käyttää säännöllisesti jo lähes 5 miljardia ihmistä. Älypuhelin on 3,5 miljardilla. Internet on suurin ihmisen koskaan rakentama infrastruktuuri ja muiden tehtäviensä ohella ensimmäinen aidosti globaali markkinapaikka. Siellä voi paitsi kaupata tavaroita, palveluja ja työtä niin myös koordinoida sekä yritysten sisäisiä että ulkoisia toimintoja. Se muuttaa sekä työn luonnetta että yritysten toimintatapoja.

Suuret yritykset voivat nykyään helposti sijoittaa toimintojaan eri maihin. Tavarat saatetaan valmistaa Aasiassa tai itäisessä Keski-Euroopassa olevissa tehtaissa, mutta suunnittelu-, markkinointi- ja liikkeenjohtamisen palvelut tuotetaan kotimaassa sijaitsevassa pääkonttorissa. Tämä liiketoimintamalli kuvataan esimerkiksi iPhonen takakannessa näin: ”Designed by Apple in California, Assembled in China”. Applen on arvioitu saavan voittoina yli puolet jokaisen iPhonen myyntihinnasta, vaikka puhelinta ei tehdä Yhdysvalloissa. Apple oli pörssiarvolla mitaten maailman arvokkain yritys vuonna 2020.

Taloushistorioitsijoiden mukaan yleiskäyttöiset teknologiat selittävät sen, miksi jatkuvaan talouskasvuun päästiin vasta 1800-luvulla. Lisäksi tarvittiin kasvulle myönteistä kulttuuria, joka perustui valistuksen ajan filosofiaan ja kokeellisen tieteen syntyyn. Käsitykset siitä, että ihminen voi ymmärtää ja hallita luontoa, johtivat sellaisen tiedon kestävään kasvuun, jolle ihmiskunnan vaurastuminen perustuu. Tälle teknologiselle kehitykselle ei ole ylärajaa näkyvissä.

Kansainvälisen kaupan ja globalisaation myönteinen piirre on se, että talouskasvusta ovat 200 vuoden aikana päässeet osallisiksi muutkin alueet kuin Länsi-Eurooppa, jossa se lähti liikkeelle (kuvio 3). Teknologia on sieltä levinnyt myös muiden maiden käytettäväksi. Jo luotujen ideoiden hyödyntäminen onkin keino edistää talouskasvua maissa, jotka ovat elintasossa jäljessä johtavista maista, kuten Kiinan nopea kasvu todistaa. Kiinassa valmistettiin ensin pelkästään amerikkalaisia ja eurooppalaisia matkapuhelimia, mutta nykyään kiinalainen Xiaomi on maailman kolmanneksi suosituin älypuhelin korealaisen Samsungin ollessa suosituin. Apple on toisena.

Nokia oli markkinoiden ykkönen vuodesta 1998 vuoteen 2010 mutta lopetti puhelimien valmistuksen Suomessa vuonna 2012 ja myi matkapuhelimiensa liiketoiminnot Microsoftille vuonna 2013. Reseptin arvo romahti, kun asiakkaat eivät enää halunneet tuotetta. Nokian matkapuhelin on kuitenkin yksi kautta aikain arvokkaimpia suomalaisia innovaatioita. Menestys alkoi vuonna 1992 julkistetusta Nokia 101 -mallista, joka oli ensimmäinen taskuun mahtunut puhelin. Sitä valmistettiin suurissa sarjoissa ja jopa kahtena värinä – harmaana ja vihreänä. Nokian osuus koko maailman matkapuhelinmarkkinoista oli parhaimmillaan 40 prosenttia vuonna 2006. Neljä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta syntyi tuohon aikaan Nokian kontribuutiona. Kokemus osoittaa, että hyvänkin reseptin voi myös menettää nopeasti.

Aihetta on käsitelty Helsingin Sanomien jutussa Nokia hallitsi ylivoimaisesti vielä kymmenen vuotta sitten – mitä sen puhelimille oikein tapahtui?