2.3

Kysynnän ja tarjonnan vaihtelut

Markkinat ja hinnanmuodostus

Kesätyössäsi jäätelönmyyjänä alat kiinnostua uimarantojen jäätelömarkkinoista toden teolla. Keräät dataa oman kioskisi myynnistä kesän mittaan. Koska hinta kioskillasi on pysynyt samana, pitäisi yksinkertaisen mallin mukaan edellisen kappaleen myydyn määrän pysyä samana. Kysyntäkäyrän pitäisi kertoa, kuinka monta jäätelöä myydään kioskisi hinnalla. Huomaat kuitenkin, että myyty määrä vaihtelee suuresti.

Kun tutkit myyntilukujasi, alat huomata säännönmukaisuuksia. Viikonloppuna myyntiä on enemmän ja pilvisenä päivänä vähemmän kuin aurinkoisena. Huomaat, että aurinkoinen sää ja viikonloppu tuovat enemmän uimareita rannalle, ja lisääntynyt asiakaskunta selittää myyntimäärien vaihtelua.

Miten tämän vaihtelun voi esittää kilpailullisen markkinan mallissa? Viikonpäivän ja sään vaikutuksen voi kuvata kysyntäkäyrän siirtymisellä. Aurinkoinen sää lisää asiakaskuntaa rannalla (ja myös jäätelön houkuttelevuutta rannalla oleville). Niinpä aurinkoiselle säälle piirretty kysyntäkäyrä on pilvisen sään käyrän ylä- ja ulkopuolella. Viikonlopun ja lomakauden kysyntäkäyrä on samoin arkipäivien käyrän yläpuolella.


Kuvio 10: Kysyntä eri päivinä ja eri säällä

Monet muut tekijät siirtävät kysyntäkäyrää vastaavalla tavalla. Jos rannalle avataan limonadibaari, osa asiakkaistasi valitsee kuplajuoman jäätelön sijaan. Tässä tapauksessa kysyntäkäyräsi siirtyy alas- ja sisäänpäin. Vaihtoehtoisten tuotteiden saatavuus vaikuttaa siihen, paljonko tuotetta kysytään kullakin hinnalla. Aamiaismurojen kysyntään vaikuttavat muut korvaavat tuotteet, kuten mysli tai puuro.

Yritykset voivat itse vaikuttaa kysyntäkäyräänsä esimerkiksi tuotekehittelyllään. Uusi tuote on kuluttajille kiinnostava, ja kuluttajat voivat haluta maksaa siitä enemmän kuin kilpailevista tuotteista. Esimerkiksi ensimmäisen iPhonen kysyntä oli aivan eri luokkaa kuin muiden markkinoilla olleiden älypuhelimien.

Lounasaikaan vertailet eri ravintoloiden tarjontaa päättäessäsi, missä syöt. Tämän päivän päätökseesi ei vaikuta ilmoitus lähistölle kahden kuukauden päästä avattavasta pizzeriasta. Kun mietit auton ostamista, ilmoitus autoveron muuttumisesta ensi vuonna voi saada sinut aikaistamaan tai lykkäämään ostostasi. Koska auto on kestokulutushyödyke, jota käytetään pitkän ajan kuluessa, kysyntään vaikuttavat myös odotukset tulevista muutoksista markkinoilla. Jos autot ovat ensi vuonna edullisempia tulevan veronalennuksen takia, valmiutesi maksaa autosta tänään laskee. Ostopäätöksesi osakemarkkinoilla riippuvat samoin tulevia osinkoja ja osakekursseja koskevista odotuksistasi.

Tarjontamuutokset voivat olla rajuja

Tarjontakäyrä voi myös siirtyä vastaavalla tavalla. Halla Brasiliassa tuhoaa sadon monilta kahvinviljelijöiltä, ja annetulla hinnalla on vähemmän tarjontaa. Tässä tapauksessa tarjontakäyrä siirtyy ylös- ja sisäänpäin. Kun Vietnamissa aloitetaan kahvinviljely, siirtyy kahvin tarjontakäyrä alas- ja ulospäin.

Öljyä käytetään raaka-aineena monien tuotteiden valmistuksessa, ja sen maailmanmarkkinahinta on vaihdellut erityisen voimakkaasti.


Kuvio 10: Öljyn hinnan kehitys vuodesta 1861

Öljyn hinnan kohoaminen nostaa kustannuksia muovin valmistuksessa, kasvihuoneviljelyssä ja kuljetuspalveluissa. Sen hinnankorotukset siirtävät tarjontakäyrää sisäänpäin kaikilla aloilla, joilla se on merkittävä tuotantopanos.


Kuvio 11: Tarjonnan siirtymät

Siirtyminen tehokkaampaan teknologiaan mahdollistaa joskus tuotannon huomattavasti aiempaa kustannustasoa halvemmalla. Konttikuljetukset ovat laskeneet kansainvälisten kuljetusten hintaa kaikilla aloilla, joilla tuotanto voidaan pilkkoa pieniin osiin. Esimerkiksi Etelä-Koreassa koottu (ja lopulta Suomessa myyty) kodinkone sisältää paljon Kiinassa ja Vietnamissa tuotettuja osia. Laskeneet kuljetuskustannukset ovat siirtäneet kodinkonemarkkinoiden tarjontakäyrää alas- ja ulospäin.


Kuvio 12

Kuvio 12. Matkustuksen ja viestinnän hinta vuodesta 1930. Lähde: Our World in Data

Mitä muuttuvat hinnat kertovat markkinoista?

Markkinoilla havaitaan hinnat ja myyntimäärät, mutta kysyntä- ja tarjontakäyriä ei voi suoraan havaita. Tarkastelemalla hintojen ja määrien muutoksia ajan mittaan voimme kuitenkin päätellä markkinoiden kehityksestä enemmän. Kasvanut myynti voi johtua joko kysynnän tai tarjonnan siirtymisestä. Toteutuneet hinnat kertovat, kummasta on kyse. Kysyntäkäyrän siirtyminen ulospäin johtaa korkeampiin tasapainohintoihin, ja tarjontakäyrän siirtyminen puolestaan laskee niitä. Jos hinnat ovat liikkuneet samaan suuntaan kuin myyntimäärät, päättelemme kysyntäkäyrän siirtyneen. Jos hinnat ja määrät liikkuvat vastakkaisiin suuntiin, toteamme tarjontakäyrän siirtyneen.

Kun pieneen yliopistokaupunkiin perustetaan uusi tutkinto-ohjelma, vuokrayksiöiden kysyntä kasvaa. Koska asuntojen tarjonta on lyhyellä aikavälillä joustamatonta, nousevat vuokrat huomattavasti kysyntäkäyrän siirtyessä ulospäin. Samanaikaisesti muistiinpanovälineiden ja muiden opiskelutarvikkeiden kysyntä kasvaa. Näiden tarjonta on hyvin joustavaa, koska tarvikkeita voidaan tuoda muualta pienin kustannuksin. Joustavan tarjonnan takia opiskelutarvikkeiden markkinahinta ei juuri muutu kysynnän kasvusta huolimatta.

Vapaakauppa kilpailullisilla markkinoilla

Euroopan Unionin tavoitteena on edistää tavaroiden ja palveluiden sekä toisaalta työvoiman vapaata liikkuvuutta. Kun ulkomaankaupan esteitä puretaan, korvataan aiemmat kansalliset markkinat yhdellä suurella eurooppalaisella markkinalla. Yhdellä markkinalla muodostuu yksi hinta, kun aiemmin korkeampaa hintaa maksaneet maat hyötyvät kasvaneesta tarjonnasta tuontia lisäämällä. Kuluttajista ja tuottajista muodostuvat kysyntä- ja tarjontakäyrät siirtyvät ulospäin. Matalampaa hintaa saaneet paikalliset tuottajat voivat vastaavasti viedä tuotteitaan korkeammalla hinnalla.

Hintojen sopeutuessa yhdelle yhtenäiselle tasolle syntyy markkinoilla voittajia ja häviäjiä. Laskevien hintojen tilanteessa kuluttajat hyötyvät tuottajien kustannuksella, ja nousevien hintojen tilanteessa taas tuottajat voittavat. Hyötyjen epätasainen jakautuminen johtaa usein poliittisiin ongelmiin vapaakauppaneuvotteluissa.

Julkisen vallan sääntelykeinot: verot ja maksut

Kysyntään ja tarjontaan voidaan myös vaikuttaa julkisen vallan sääntelyllä. Tarkastellaan tilannetta rannalla, jossa rantavieraat muodostavat kysynnän, ja rannalla olevat pikkulapset huolehtivat tarjonnasta. Kioski toimii markkinapaikkana, jossa tasapainohinta muodostuu.

Jos jäätelön syöjälle asetetaan 1 €:n suuruinen vero, kasvaa ostajan maksama kokonaishinta. Koska jäätelön ostamisen vaihtoehtoiskustannus kasvaa, siirtyy kysyntäkäyrä sisäänpäin. Uusi myyjälle maksettava tasapainohinta löytyy uuden kysyntäkäyrän ja tarjontakäyrän leikkauspisteestä. Nähdään, että vero aiheuttaa myydyn määrän pienenemisen ja tasapainohinnan laskun. Kuvion esimerkissä uudeksi tasapainohinnaksi muodostuu 3.50 € annokselta vanhan hinnan 4 €:n sijaan. Koska kuluttaja joutuu maksamaan annoksesta 4.50 €:n kokonaishinnan, pienenee myyty määrä.


Kuvio 13: Kulutusveron vaikutus kysyntään

Koska myyntihinta on 3.50 €, poikkeaa lasten jäätelöstä saama myyntitulo kuluttajien rajahyödystä. Osto- ja myyntihinnan välille syntyy verokiila, ja osa kaupoista jää toteutumatta. Ilman veroa yksittäinen kuluttaja voisi tarjota lapselle kaupassakäynnin korvaukseksi 4 €, ja myyty määrä kasvaisi.

Miten tilanne muuttuisi, jos vero olisikin myyntivero, jonka myyjät joutuvat maksamaan? Nyt tarjontakäyrä siirtyy sisäänpäin ja myyntihinnaksi muodostuu 4.50 €, josta myyjä tilittää 1 €:n verona. Myyty määrä ei kuitenkaan muutu, ja sekä ostajan kukkarostaan maksama hinta että myyjän itselleen saama hinta ovat täsmälleen samat molemmissa tilanteissa. Markkinoiden toiminnan kannalta ei ole tärkeää, kumpi osapuoli tilittää verot valtiolle. Verot kannattaa kerätä siltä osapuolelta, jonka kanssa maksu on helppo toteuttaa teknisesti.


Kuvio 14: Myyntiveron vaikutus tarjontaan. Jäätelön kysyntä ja tarjonta: myyjä maksaa veron

Arvonlisävero on esimerkki verosta, joka kohdistuu kulutukseen, ja sen vaikutukset ovat yllä kuvatun kaltaisia. Verojen sijasta julkinen valta tarjoaa joissain tapauksia kulutukseen kohdistuvia tukia. Esimerkki tästä on asumistuki, joka siirtää asumispalveluiden kysyntää ulospäin. Luvussa 3 tutustutaan tarkemmin verotuksen tehtäviin ja vaikutuksiin taloudessa.

Ulkomaankauppaan kohdistetut tullimaksut toimivat verotuksen tavoin. Tuontitullit nostavat kuluttajan maksettavaksi koituvaa hintaa ja laskevat tuottajan saamaa hintaa. Koska tullit kohtelevat omaa ja muiden maiden tuotantoa eri tavalla, voidaan ajatella tullien taloudellisten kustannuksien jäävän tuottajamaiden kannettaviksi. Korkeampien kuluttajahintojen aiheuttama hyvinvointitappio on kuitenkin usein suurempi kuin tulleilla kerätyistä tuloista saatava hyöty, ja siksi useimmat taloustieteilijät suhtautuvat niihin skeptisesti.

Tullien taloudellisten vaikutusten kohdentuminen riippuu kysyntä- ja tarjontakäyrien muodosta. Jos maailmanmarkkinoilla tarjonta on joustavaa, ei yksittäisen maan asettamalla tullilla ole juurikaan vaikutusta tuottajahintoihin, ja kustannus jää kotimaisten kuluttajien kannettavaksi. Jos tarjonta on joustamatonta, vero laskee tuottajien saamaa hintaa ja taloudellinen tappio kohdistuu ulkomaille.


Tämän luvun sisältöihin voit perehtyä laajemmin Talous kirjan luvussa 8.6